Loimaan Palloilijat koki kauden viimeisessä ottelussaan kirvelevän tappion Seinäjoen Maila-Jusseille. Kuusi vuoroparia LP hallitsi peliä, mutta molempien jaksojen viimeisessä vuorossa Maila-Jussit kiri rinnalle ja ohi ja voitti ottelun jaksoin 3-4, 4-4. Tappio tiesi putoamista sarjaporrasta alemmaksi.
- Ei ollut missään nimessä meidän paras pelimme tässä sarjassa, mutta kahdessa vuorossa olimme kovia, kertoi Seinäjoen ykköspalkittu Tero Tyynelä ottelun jälkeen.
- Molemmilla jaksoilla päästiin lopussa peliin mukaan. Jos hieman jossitellaan, niin Loimaa olisi ansainnut voiton tästä pelistä. Löivät hyvin koko pelin ajan, mutta olen todella ylpeä meidän nuorista pojista. Saatiin pitkälle ja vaiherikkaalle kaudelle onnellinen loppu. Se oli meidän onni ja toisen epäonni, mutta näin tämä urheilussa menee.
Loimaan Palloilijat pelasi ehkä kauden parhaan pelinsä ja oli niskan päällä molempien jaksojen alut. Hyvä rytmi löytyi heti ottelun alusta, kun Toni Pomell ja Nooa Hoikka avasivat pellit kotiuttamalla Mikko Paunan ja Niko Julinin. LP:n pelin koko kuva oli se, että kärki pelasi mainiosti ja loi jo ensimmäisellä jaksolla yhteensä yhdeksän kolmostilannetta. Koko ottelussa kolmostilanteet menivät LP:lle 20-11, mikä kertoo siitä, että kotijoukkue pystyi painostamaan hyvin SMJ:n ulkokenttää.
Kaikki näytti entistä paremmalta, kun Pomell kotiutti kolmannessa vuorossa toistamiseen Paunan.
Mutta neljännessä sisävuorossaan Seinäjoki näytti kovuutensa. Aluksi koko sarjan ajan vaarallisesti iskenyt Rasmus Teppo kotiutti kärkimies Tony Latvalan. Jokeri Jere Halttunen oli alkupelin saanut lähinnä nojailla mailaansa, mutta nyt mies näytti lyönnin mallia. Kaksi erillistä kotiutusta toivat vieraat tasoihin.
Painostus jatkui, ja Ville Soinin lyhyellä sijoituksella Tyynelä toi johtojuoksun.
LP pääsi vielä yrittämään tasoitusta, mutta ei onnistunut.
Toinen jakso oli avausjakson kopio. Alussa LP riisui pitävällä ulkopelillään seinäjokisilta aseet sisäpelissä ja samalla löi vastustamattomilla lyönneillä taululle jo 4-0-lukemat. Superiin siirtyminen näytti vääjäämättömältä, mutta jälleen sattui kriittiseen paikkaan ratkaiseva kömmähdys.
Tino Alaspään lyönti ykkös-kakkostilanteessa oli tarkka, mutta ei mahdoton kiinniotettavaksi. Nyt kuitenkin pallo rullasi kohti jääkiekkokaukaloa. Samoin rullasi kenttä yhteensä kolmen juoksun arvoisesti. Kunnarin lyönyt Alaspää jäi odottamaan kotiutusta tilanteessa, jossa taululla olivat lukemat 4-3, yhtään paloa ei ollut ja lyöjiä oli jäljellä koko kierros. LP pyristeli vielä hetken, mutta sitten Ville Soini päätti LP:n kauden kotiuttamalla Alaspään.
Vieraiden pelinjohtaja Juha-Pekka Soini antoi tunnustusta sekä omilleen että kotijoukkueelle.
- Loimaa oli edellisen ottelun jälkeen reagoinut niin, että aiheutti meille harmaita hiuksia ja pelasi minun mielestäni tämän sarjan parhaan pelinsä. Sanoin ennen ottelua pelaajille, että vaikka on jännitystä ilmassa eikä katkaisupeli ole koskaan helppo, niin meidän pitää vain sietää ja sietää ja jatkaa pelaamista. Tämä toteutui molempien jaksojen lopussa, ja sitä kautta peli voitettiin. Oli hieno, urheilullinen sarja, jossa LP paransi todella paljon kesän peleistään. Oltiin kuitenkin napsun verran parempia.
LP:n pelaajat ja pelinjohto olivat ottelun tauottua alamaissa. Ykköspalkittu Nooa Hoikka purki joukkueen tunteet.
- Pettymys on aivan valtava koko joukkueella. Pelissä tuntui, että oltiin parempi joukkue joka osa-alueella. Se tässä ehkä eniten harmittaakin, kun omaan tötöilyyn hävittiin hyvä peli. Kaikki kunnia kuitenkin kaverille. Olivat koko sarjan ajan tehokkaita kotiutuksissaan. Hyviä nuoria kundeja joukkue täynnä.
Pelinjohtaja Joni Kalttonen näki myös valoa pimeässä tunnelissa.
- Parannettiin peliämme tähän sarjaan valtavasti, mutta edelleen näissäkin peleissä tulee se yksi huono ulkovuoro per jakso. Rehellisesti täytyy sanoa, että saatiin se, mitä ansaittiin. Tällä kaudella Ykköspesiksessä oli tosi korkea taso. Ei oltu valmiita pelinjohtoa myöten tekemään riittävästi hommia, jotta olisimme olleet parempia. Jokainen voi katsoa peiliin ja miettiä, tekikö asiat niin kuin piti. Onneksi kauteen mahtui myös hienoja kasvutarinoita, kuten Leijonin Kassu, jonka kausi oli loppua kohden aivan käsittämättömän hieno.
Loimaan Palloilijoiden pelit Ykköspesiksessä olivat tällä erää tässä. Putoaminen suomensarjaan on tosiasia, jossa ei enää ole jossiteltavaa. Hienoa on ollut näiden Ykköspesis-kausien aikana nähdä, kuinka LP on ollut nuorille pelaajille kasvualustana Superiin. Pari kautta sitten Tomi Lehtonen siirtyi LP:stä Manseen, viime kauden päätteeksi Elmeri Iivonen sai näytön paikan Alajärvelle ja nyt on luultavaa, että ainakin Perttu Kenttäaho astuu astetta kirkkaampiin parrasvaloihin ensi kaudeksi.
Miesten pesäpallokartalle tulee nyt Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen kokoinen aukko. Toivottavasti näiden alueiden pesisseurat löytävät yhdessä uuden alun seutukunnan oman joukkueen nostamiseksi takaisin korkeimmille sarjatasoille.
Loimaa vaikenee, ainakin hetkeksi.
P.S. Kiitos Seinäjoen Maila-Jusseille rehdistä ja reilusta ottelusarjasta ja hyvää jatkoa erinomaisessa kasvatustyössänne!
